Kenen ehdoilla vaalit käydään?

Kuntavaalien mukana tulevat myös internetin vaalikoneet. Suhtaudun niihin periaatteessa myönteisesti. Hyvällä vaalikoneella äänestäjät voivat löytää helposti ehdokkaan, jonka ajatukset vastaavat omia. Voisi jopa ajatella, että kynnys äänestää alenee, kun voi internetissä tutkiskella ehdokkaiden mielipiteitä. Näin ei ole esimerkiksi television vaalipaneeleiden varassa. Samalla myös muut kuin eduskuntapuolueet saavat mahdollisuuden tulla ihmisten koteihin. Vaalikoneet kun eivät karsi pieniä puolueita pois näkyvistä niin kuin televisiossa ja mediassa yleensä käy.

Toisaalta jo kysymysten asettelulla on vaikutusta vaalikoneiden hyödyllisyyteen. Lähtökohtana kai on, että vaalikoneiden kysymykset eivät olisi asenteellisia ja edustaisi yksipuolisesti tiettyä näkökulmaa. Käytännössä tässä on epäonnistuttu surkeasti, jos siihen on edes tosissaan pyritty. Järjestään kaikki koneet toistavat oikeiston näkökulmaa. Kysymyksenasettelun lähtökohtana on, että kunnilla ei ole rahaa. Ehdokas saa valita erilaisista oikeiston suosimista vaihtoehdoista talouden parantamiseen parhaat tavat tai kertoa, mistä palveluista ensimmäisenä voitaisiin karsia.

Kuntavaaleissa ei riitä, että vastustustamme oikeistolaista politiikkaa yleensä. On myös kamppailtava sitä vastaan, että oikeistolla on yksinoikeus päättä keskustelujen näkökulmat. Tällaisessa keskustelussa on vallalla kunnan täysi varattomuus, mikä johtaa vaihtoehdottomuuteen. Samalla puolustellaan oman puolueen tekemiä päätöksiä, jotka ovat kuntalaisten mielipidettä vastaan. Eihän ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata, yhdistää ja yksityistää.

Helsingissä SKP:n ja Helsinki-listojen yhtenä tehtävänä on muuttaa keskustelun suunta. Mitä tekisit miljoonalla -kampanjassa kysymme kuntalaisten mielipidettä. Kun Helsinki kerran on rikas kaupunki, joka tuottaa voittoa noin miljoonan päivässä, mihin kuntalaiset haluavat nämä rahat käytettävän? On turha alistua vaihtoehdottomuuteen.

Vaalikoneessa kysymyksenä voisikin olla: Mihin laittaisit kaupungin rahoja?
a) sosiaalihuoltoon
b) terveydenhoitoon
c) koulutoimeen
d) kulttuuri- ja liikuntatoimintaan
e) kaikkiin edellisiin